Historia
Historia tutkii menneisyyden ihmistä ja yhteiskuntaa. Lukion historian kurssit tutustuttavat opiskelijan talouteen, yhteiskunnallisiin rakenteisiin, kulttuuriin, tieteiden ja taiteiden kehitykseen, poliittisiin järjestelmiin, erilaisiin ajattelutapoihin ja instituutioihin, yhteisöjen elämään ja yksilöiden toimintaan.
Historian opiskelu antaa laajan yleissivistyksen. Maailmanpolitiikan tapahtumat, yhteiskunnan ja talouden kehitys tai nykykulttuuri ovat helpompia ymmärtää, kun on perillä asioiden aikaisemmista vaiheista, kehityslinjoista ja taustalla vaikuttaneista ajatustavoista. Taustojen tunteminen voi myös auttaa ymmärtämään eroavuuksia esimerkiksi eri kulttuurien tai instituutioiden välillä.
Historia on monitulkintainen tiede, ja oppitunneilla pyritään harjaannuttamaan kriittistä ajattelua. Käymme läpi erilaisia dokumenttitehtäviä, joiden avulla opiskelijat voivat tehdä myös omia tulkintojaan menneestä. Harjoittelemme pitkien tekstien kirjoittamista, tiivistämistä, suurien kehityslinjojen ymmärtämistä ja kronologiaa. Syventävillä kursseilla harjoittelemme erilaisten lähteiden käyttöä, kirjallisten esitelmien tekemistä ja tutkielmien suullista esittämistä ryhmälle.
Lukion historian pakolliset ja syventävät kurssit antavat hyvän pohjan aineen jatko-opinnoille yliopistossa. Historian opiskelu tähtää usein työhön opettajana, tutkijana, arkistoalalla, museoissa tai toimittajana. Yleissivistävän luonteensa vuoksi historian yliopisto-opinnot antavat valmiuksia myös muihin hyvin moninaisiin tehtäviin; opiskelijan omat kiinnostukset ja aktiivisuus ovat silloin avainasemassa.
Historiaa voi opiskella seuraavissa yliopistoissa:
Helsingin yliopisto, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos»
Suomen ja Pohjoismaiden historia, yleinen historia, ruotsinkielinen historian linja
Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden laitos»
Suomen historia ja yleinen historia
Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos»
Suomen historia, taloushistoria ja yleinen historia
Oulun yliopisto, historiatieteet»
yleinen historia, Suomen ja Skandinavian historia, aate- ja oppihistoria
Tampereen yliopisto, oppiaine-esittelyt»
historia
Turun yliopisto, historian laitos»
kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia
Åbo Akademi, humanistiska fakulteten»
historia
Vanhoja historian yo-koekysymyksiä:
HI1:
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/ihminen/yo.html
HI2:
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/eurooppa/index.html
HI3:
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/kansain/yo.html
HI4:
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/suomen/yo.html
HI5:
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/yo.html
HI6:
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/kulttuurit/yo.html
Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaoppi muodostaa yhdessä historian kanssa yleissivistävän kokonaisuuden. Molemmissa oppiaineissa etsitään vastausta kysymyksiin kuka minä olen ja mihin minä kuulun? Jokaisen suomalaisen on tärkeä tietää, miten ja miksi suomalainen yhteiskunta on kehittynyt nykyisenkaltaiseksi. Myös omien oikeuksien ja velvollisuuksien tietäminen on tärkeää. Hallintoon, talouteen ja lainkäyttöön liittyvät asiat koskevat kaikkia suomalaisia.
Yhteiskunnan perusluonteen selvittäminen on lukion yhteiskuntaopin tärkein päämäärä. Pohdimme, millainen on hyvä yhteiskunta ja miten siihen päästään. Yhteiskuntaoppi esittää erilaisia näkökulmia yhteiskunnan ilmiöihin ja haastaa opiskelijat vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin.
Lukion pakolliset ja syventävät yhteiskuntaopin kurssit ohjaavat opiskelijaa seuraamaan ajankohtaisia asioita eri tiedotusvälineiden kautta. Yhteiskuntaoppi antaa valmiuksia kriittiseen ajatteluun. Oppitunneilla harjoitellaan omien mielipiteiden perustelemista ja esilletuomista.
Yhteiskuntaopin opiskelu lukiossa ja jatko-opinnot yliopistossa antavat hyvät perusedellytykset monelle työuralle.
Yliopistojen yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa on laaja oppiaineiden valikoima. Pääaineen ohella sivuaineet vaikuttavat usein siihen, millaiseen työhön alalta valmistunut sijoittuu. Esimerkiksi valtio-oppia pääaineena lukenut voi päätyä toimittajaksi, jos sivuaineena on tiedotusoppi, tai tuotantoelämän palvelukseen, jos sivuaineena on liiketaloustiede tai kauppa- ja siviilioikeus.
Yhteiskuntatieteellisiä oppiaineita ovat mm.